PVF 2019: Mahdollisuus

Poliittisen valokuvan festivaali 2019 etsii kollektiivisen kuvittelun kykyä ja toiminnan mahdollisuuksia. Se vastustaa käsitystä siitä, että asioihin ei voi vaikuttaa, vaikka ilmastonmuutokseen, biodiversiteetin häviämiseen sekä rasismin, naisvihan ja äärioikeiston nousuun liittyvässä informaatiossa puhe kuvittelusta, toivosta ja vaihtoehtoisista mahdollisuuksista on helppo tuomita todellisuuspaoksi.

Festivaali nostaa esiin valokuvahankkeita, jotka käsittelevät pienempiä ja isompia muutoksia ja vaihtoehtoisia tapoja ajatella ja elää. Muutokset voivat olla henkilökohtaisia elämäntapavalintoja tai ne voivat tähdätä laajempaan murrokseen yhteiskunnan tai taloudellisen vallan rakenteissa. Hankkeet ehdottavat eettistä kuvittelukykyä, jonka avulla voimme kyseenalaistaa olemassa olevat rakenteet. Toivo on tila, jonka avulla pystymme kuvittelemaan maailman sellaisena kuin sen pitäisi olla, eikä sellaisena kuin se meille uskotellaan.

Valokuvat eivät koskaan yksinkertaisesti esitä asioita tai ihmisiä, vaan niiden tuottama tieto on monimutkainen verkosto mahdollisuuksia, olosuhteita, katsomisen ja näyttämisen konventioita, valtaa, alistamista ja empatiaa. Katsojalta vaaditaan myös eettistä ymmärrystä siitä, että hän ei ole niiden olosuhteiden ulkopuolella, jotka tekivät valokuvaamisen ja valokuvan mahdolliseksi. Katsojan täytyy tulkita, yhdistellä faktoja ja – ennen kaikkea – kuvitella.


︎ Lataa PVF-lehti 2019 PDF-tiedostona

Valokuvaajat, taiteilijat ja tekijät

Laia Abril, Darya Apakhonchich, Airin Bahmani, Aslan Gaisumov, Pekka Elomaa ja Lyhdyn työryhmä, Touko Hujanen, Ella Kiviniemi & Linda Manner, Patrik Rastenberger & Sergio Prudant, Sanni Seppo & Ritva Kovalainen & Ville Tanttu, Kurt Tong sekä The Winds of -näyttelyn kuraattorit Nayab Ikram ja Ramina Habibollah sekä taiteilijat Baran Caginli, Jeannette Ehlers, Mi Tjio ja Uwa Iduozee.

Näyttelyt

Suomen valokuvataiteen museo: Mahdollisuus

Suomen valokuvataiteen museon Projekti-tila: The Winds of

Pertin valinta - Sekotavarakauppa & Galleria: Talkoot
Stoa: Meillä / Utopia



Laia Abril: A History of Misogyny, Chapter One: On Abortion

On Abortion (Abortista) on ensimmäinen osa Laia Abrilin (s. 1986) pitkään tutkimukseen pohjaavaa hanketta A History of Misogyny (Naisvihan historia). Se kertoo vaaroista ja kärsimyksestä, jotka aiheutuvat turvallisen, laillisen ja vapaan aborttioikeuden puutteesta. Historiallisista ja nykypäivän dokumenteista koostuva On Abortion tuo esiin aborttiin liittyviä stigmoja sekä eettisiä ja moraalisia kysymyksiä. Abrilin huolellinen tutkimus kertoo naisten puutteellisista oikeuksista päättää itse lisääntymiseen liittyvistä asioista.

"Luonnollisissa" olosuhteissa naiset tulisivat raskaaksi keskimäärin 15 kertaa elämänsä aikana, ja synnyttäisivät kymmenen lasta. Seitsemän lapsista selviäisi lapsuudesta. Vuosisatojen ajan ihmiset ovat etsineet keinoja viivyttää tai keskeyttää raskaus. Nykyään, siitä huolimatta, että tehokkaita ja turvallisia tapoja keskeyttää raskaus vihdoin on olemassa, naiset ympäri maailman jatkavat vanhojen, laittomien tai riskialttiiden keinojen käyttämistä. Yli 47 000 naista kuolee joka vuosi laittomasti ja vaarallisesti toteutettujen raskaudenkeskeytysten takia. Miljoonat naiset eivät edelleenkään saa keskeyttää raskautta lain, uskonnon tai ympäristön painostuksen takia. Tämä koskee myös lapsia tai raiskauksen uhreja sekä naisia, joiden sisällä kasvava sikiö on joko elinkelvoton tai aiheuttaa naiselle vakavan terveysriskin.


Mahdollisuus

PVF 2019
Suomen valokuvataiteen museo



Darya Apakhonchich: Relax for Men

Darya Apakhonchich (s.1985) on pietarilainen taiteilija ja opettaja, joka vuonna 2016 alkaneella teossarjallaan Relax for Men näyttää, miten useimmiten hyväksikäyttöön ja korruptioon perustuvaa seksityötä mainostetaan julkisessa tilassa hänen kotikaupungissaan Pietarissa. Kuvat ovat taiteilijan kannanotto ja julkisessa tilassa tapahtuvaa aktivismia.

”отдых” mainokset on maalattu katuun ja varustettu puhelinnumeroilla ja vapaasti suomennettuina kääntyvät muotoon ”lepo” tai ”lepoa miehille”. Näillä kiertoilmauksilla sekä naisten etunimillä mainostetaan Venäjällä prostituutiota, joka laittomuudestaan huolimatta on maassa suuri ja näkyvä ongelma. Seksityöntekijät ovat yksi sosiaalisesti syrjäytyneimmistä väestöryhmistä, jonka edustajia kohdellaan mielivaltaisesti ja joita uhkaa myös fyysinen väkivalta.

Apakhochichin mukaan bordellien määrä hänen kotikaupungissaan Pietarissa on valtava ja mainokset ovat levittäytyneet kaikkialle. Mainonta on laitonta, mutta taiteilijan mukaan kaupungit eivät kiirehdi mainosten puhdistuksessa, koska valtaapitävien omat taloudelliset intressit ovat usein kytkeytyneet ihmiskauppaan.


Mahdollisuus

PVF 2019
Suomen valokuvataiteen museo



Airin Bahmani: Yhdenvertaisia vuorilla


”Yhteiskunnan vapauden astetta
heijastaa naisten vapauden aste.”

Persiankielinen iskulause rakennuksen ulkoseinässä

Iranilais-suomalainen ihmisoikeusaktivisti ja valokuvaaja Airin Bahmani (s. 1990) on dokumentoinut Iranista Irakin puolelle vuoristoon paenneiden kurdien muodostamaa itsejärjestäytynyttä pienoisyhteiskuntaa. Sen kantavia periaatteita ovat sukupuolten välinen yhdenvertaisuus ja osallistava demokratia. Vuoristoon rakennetun yhteisön poliittinen ja sosiaalinen kulttuuri perustuvat tasa-arvolle ja uskonvapaudelle, jotka eivät toteudu Iranin nykyisessä poliittisessa järjestelmässä.

Raja-alueelle pakenee iranilaisia monenlaisista taustoista ja monista eri syistä, muun muassa Iranin hallinnon heihin kohdistaman poliittisen vainon vuoksi. Monet ovat kärsineet Iranissa mielivaltaisia, vuosien pituisia vankeustuomioita. Monia on kidutettu ja heidän perheenjäseniään teloitettu. Osa vuorilla asuvista sisseistä on vastikään ylittänyt maiden välisen rajan, osa pakeni maasta jo 1980-luvulla Iranin vallankumouksen jälkeisenä ajanjaksona.

Vasemmistolaisen iranilais-kurdilaisen diasporan itsejärjestäytynyt yhteisö on sotilastukikohta. Yhteiskuntanäkemystensä vuoksi se on joutunut sekä Iranin hallinnon että irakilaisten islamistiryhmien tekemien iskujen kohteeksi, minkä vuoksi yhteisö suojelee itseään aseellisesti.


Teoskokonaisuus on toteutettu Patricia Seppälän säätiön tuella.

Mahdollisuus

PVF 2019
Suomen valokuvataiteen museo