Vuoden 2016 festivaalin teemana oli "Kotimaa". Teeman alla pohdittiin, miten valokuvilla rakennetaan paikkaan kuulumisen ja yhteenkuulumisen tunteita, mutta myös ulossulkemisen merkityksiä ja ennakkoluuloja. Festivaalin valokuvaajat käsittelivät teemaa eri näkökulmista: valtiorajojen valvonnasta ihmisten karkotuksiin ja uuden yhteisön löytäneistä erakkoihin, jotka ovat eristäneet itsensä muusta yhteiskunnasta. Teosten aiheina nähtiin muun muassa paperittomia, pakolaisia ja yksin metsässä asuvia ihmisiä.

Valokuvaajat ja tekijät

Miia Autio, Laura Böök, Nicoló Degiorgis, Maria Gruzdeva, Mattia Insolera, Kerttu Matinpuro, Tuomo Manninen, Sanni Seppo, Massimo Sestini, Danila Tkachenko, Katja Tähjä sekä Oksana Yushko.

Ääniteokset: James Andean, Paola Livorsi, Outi Korhonen ja Alejandro Olarte

Näyttelyt

Suomen valokuvataiteen museo: Kotimaa
Stoa kulttuurikeskus: Hidden islam
Galleria Kontupiste: Balaklava
Helsingin kaupunkitila: Vuosi vaaleista - Missä mennään Suomi?

Poimintoja festivaaliohjelmasta

- Kolme kuvaa Euroopan pakolaiskriisistä. Keskustelemassa Maryan Abdulkarim, Outi Korhonen, Hanna Weselius ja Esa Ylijääskö
- Valokuvaajien puheenvuorot, Kotimaa-näyttelyn valokuvaajat esittelivät työtään kevään aikana.
- Power Shots – Can Photography Make a Change? -seminaari. Mukana Kotimaa-näyttelyn valokuvaajat
- Voiko taiteella vaikuttaa? -keskusteluilta, mukana Laura Böök, Roxana Crisólogo, Heidi Hänninen, Outi Korhonen, Hende Nieminen ja Timo Wright
- Voiko valokuvalla vaikuttaa?- keskusteluilta, osana Vuosi vaaleista – missä mennään Suomi? -hanketta. Keskustelemassa mm. Stefan Bremer, Sami Parkkinen, Miikka Pirinen, Anna-Kaisa Rastenberger, Sanni Seppo sekä Jari Tamminen.
- Elokuvaillat kulttuurikeskus Stoassa: Speed Sisters, Kuuntele, On Mothers and Daughters sekä Life is waiting. Keskusteluissa mukana mm. Johannes Jauhiainen, Samid Mohamed, Teemu Matinpuro, Maria Gallen-Kallela.
- #FreeWesternSahara, Sahrawien itsenäisyyspäiväjuhla, mukana keskustelemassa mm. Menna Lhebib, Samid Mohamed
- Tissit ja linssit -klubi, Kansainvälisen naistenpäivän keskustelutilaisuus, mukana mm. Iiris Heikka, Nelli Palomäki, Anna-Kaisa Rastenberger, Leena Saraste, Maija Savolainen, Sanni Seppo ja Magi Viljanen

”Olen kiinnostunut maiseman ja identiteetin välisistä yhteyksistä sekä maisemasta kansallistunteen rakennuspalasena. Sen vuoksi lähdin käsittelemään poliittista pakolaisuutta juuri maiseman kautta. Halusin valita teokseni pääteemaksi asian, johon jokaisella olisi omakohtainen suhde ja ymmärrys.”

Valokuvaaja Miia Aution valokuvateossarja kertoo Ruandasta paenneista ihmisistä ja heidän muistoistaan taakse jääneestä kotimaasta. Autio on kuvannut ruandalaisia eri Euroopan maissa sekä matkustanut Ruandaan valokuvaamaan maisemia, joita kuvatut ihmiset muistelivat.

Muotokuvat, maisemavalokuvat ja kuvattujen haastattelut muodostavat kokonaisuuden, joka käsittelee kotimaan, maiseman ja identiteetin välisiä suhteita tunnustaen muistojen subjektiivisuuden.

Miia Autio (s. 1986) asuu ja työskentelee Bielefeldissä. Hän on valmistunut Lahden muotoilu- ja taideinstituutista.

︎ Miia Autio

”Olen kiinnostunut dokumentaarisen valokuvan mahdollisuuksista kertoa laajoista yhteiskunnallisista muutoksista henkilökohtaisten tarinoiden kautta.”

Laura Böök (s.1986) valokuvasi yli kaksi vuotta Pudasjärvelle muuttaneita kongolaisia perheitä. Kiintiöpakolaisina tulleet perheet asettuivat pohjoissuomalaiseen pieneen kaupunkiin vietettyään pakolaisleireillä lähes viisitoista vuotta. Kongo-joen virta vaihtui Ii-joen kulkuun.

Böök on seurannut läheltä kongolaisten kotiutumista Suomeen. Samalla hän on dokumentoinut pienen suomalaisen muuttotappiokaupungin muuttuvaa elämää ja uusia suuntia. Näyttelyssä on esillä myös Pudasjärvellä asuneen kongolaisen valokuvaajan Flavien Boukonon kotimaassaan ottamia studiokuvia 1970-luvulta.

Useimmat Böökin kuvaamat perheet ovat muuttaneet isompiin kaupunkeihin samantapaisista syistä kuin muutkin Pudasjärveltä lähtevät: työn, opintojen, tuttavien tai rakkauden perässä. Elämä on vienyt eteenpäin.

Laura Böök (s.1986) valmistui vuonna 2014 South Walesin yliopistosta Britanniassa. Böök asuu ja työskentelee tällä hetkellä Helsingissä ja tekee valokuvataiteen maisteriopintoja Aalto-yliopistossa.

︎ Laura Böök

”Hidden Islam -sarja osoittaa, että kulttuuriympäristömme on muuttumassa nopeammin kuin arvelimme. Tämän hetken pakolaisaalto muistuttaa siitä, että meidän täytyy olla valmiita useisiin muutoksiin eurooppalaisissa yhteiskunnissa.”

Kuvasarjassaan Hidden Islam italialainen valokuvaaja Nicoló Degiorgis (s. 1985) on kuvannut tiloja, joita Italian muslimit käyttävät väliaikaisina moskeijoina. Islamilla ei Italiassa ole virallista asemaa, vaikka se on väkimäärältään Italian toiseksi tai kolmanneksi suurin uskonto. Vaikka islamia tunnustaa maassa noin 1,1-1,4 miljoonaa ihmistä, maassa on alle kymmenen virallista moskeijaa. Degiorgis kiinnostui aiheesta oman asuinalueensa Pohjois-Italian muslimiväestön tilanteen takia. Valokuvaamista tuki aiheen antropologinen tutkiminen yliopistossa.

Hidden Islam -sarjan valokuvat on julkaistu myös valokuvakirjana. Ensi selailulla kirjan sivuilla näkyvät vain moskeijoina käytettyjen rakennusten ulkopuolet, esimerkiksi urheiluhallit, autotallit ja varastorakennukset. Sivujen sisäpuolet paljastavat rakennusten sisällä sykkivän elämän ja yhteen kokoontuneet rukoilijat.